Tanssin taikaa

Elokuun toisessa hääkuvauksessa oli mielenkiintoiset asetelmat tiedossa. Vieraita olisi tulossa paikalle reippaasti yli sata ja paljon tanssia.

Tuona aamuna myös alkoi sataa, eikä näyttänyt loppua tulevan sillä taivaalla leijuva pilvi näytti olevan Suomen muotoinen. Sen alle oli kuitenkin lähdettävä ja ajoinkin ensin kauppaan ostamaan kertakäyttöisen sadetakin. Matkalla kuvauspaikalle en hetkeen nähnyt eteeni viereisen kaistan auton lennättäessä vesisuihkua oman autoni päälle. Oli onni ettei takana ollut ketään, koska vaisto pisti painamaan jarrua melko voimakkaasti. Huh, ei hyvältä vaikuta ajattelin. Kuvauksesta ei tulisi kovin kivaa tässä säässä. Ei muuta kuin käsiä ristiin ja pyytänään sään Herralta hanoja pienemmälle.

Päästyäni kohteeseen ja siinä morsianta odotellessa oli hieman aikaa tutustua bestmaneihin ja muihin tukijoukkoihin. Kun pääsimme itse asiaan eli kuvaamaan, sade lakkasi. Märän maan takia tosin morsiamen liikkuminen oli rajoitettua ilman kahta kaasoa (mekon helman likaantumisvaara), mutta täytyy hattua nostaa näille apureille loistavasta toiminnasta. Paikasta toiseen siirtyminen oli nopeaa niin hyvällä ja aktiivisella joukolla, bestmanit, seremoniamestari ja sulhasen isä mukaan lukien. Mihin olisi hääpari joutunut ilman heitä.

Kuvat saatiin aikaan ennalta sovituissa paikoissa. Sade alkoi vasta aivan potrettikuvausten lopussa ja siitä olikin mukava mennä kirkkoon sateensuojaan.

Vihkiminen tapahtui upeassa Hollolan kivikirkossa. Tämä oli minulle toinen kuvaus siellä. Alttarille kävely ja sieltä pois ei käy aivan perinteisesti, käytävän keskellä olevien pilarien takia. En tiedä montako kuvausta tarvitsee, että niiden pilarien välissä oppii oikeaoppisesti pujottelemaan.

Ulos siirryttäessä kuplasateeseen, ei vettä tullut liiaksi. Tästä siirryimme juhlimaan Harjulan Lavalle. Ruokailusta on pakko mainita kokonainen grillattu possu. Oli ensimmäinen kerta kun maistoin moista herkkua. Ruokailun jälkeen oli luvassa puheita ja ryhmäkuvauksia.

Illan huipennus itselle on kuvata First Dance. Sitä se oli nytkin. Tämä pari sattui vaan olemaan lavatanssien harrastajia, joten nämä ensi tanssahtelut oli erittäin näyttävät ja vauhdikkaat. Niin vauhdikkaat, että kuvaajallakin oli kamerassa pitelemistä. Hääparin esityksen jälkeen tanssia riittikin pitkälle iltaan, sillä talo oli täynnä muitakin tanssin taitajia. Reeta & Lumo säesti tansseja parilla setillään. Minulle uusi tuttavuus tämä orkesteri. Tykkäsin. Toivottavasti törmätään uudestaankin.

Ilta läheni loppuaan. Ainakin osaltani. Sovittu kuvausaika tuli täyteen kymmenen aikaan illalla. Samaan aikaan aamusta lähdin liikenteeseen. Pitkä päivä, mutta jälleen kerran niin opettavainen ja mukava. Hääparille heipat ja näkemiin. Hyvää kotimatkaa. Loputon sade rummutti auton kattoon yhdessä bassokaiuttimen kanssa.

Hurjasti onnea Mervi & Toni ❤️

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.