Blogi

Erilainen vuosi

Olihan hienoa päästä tositoimiin hääkuvauksissa kuukausien tauon jälkeen! Korona-rajoitukset muuttivat minunkin suunnitelmia. Sovittuja hääkuvauksia joko siirrettiin seuraavaan vuoteen tai peruttiin kokonaan. Kesäkuussa kuitenkin pääsin tuttuun työhöni, tällä kertaa Kärkölän maalaismaisemiin.

Voin sanoa, että olo oli kuin työntekijällä, joka pääsi takaisin unelmaduuniinsa pitkän työttömyyden jälkeen. Vaikka olen kuvannut muuta hääkuvauksien välissä, ei tämän iloisen juhlan tunnelmaa muualla pääse kokemaan. Harrastajakuvaajana osaa arvostaa jokaista kuvauskeikkaa hyvin paljon 🙏🏻

Hääkauden avaus sujui hyvin, ei oikeastaan edes jännittänyt. No jännitti.. Sen huomaa siitä kun pitkin viikkoa, aina hääpäivään saakka alan valmistelemaan välineitä kuntoon ja miettimään mitä suunnilleen tyylikästä pukisi päälleen hääparin tärkeänä päivänä. Nämä asiat aina hieman stressaa, mutta siitä syystä valmistaudun ennemmin ajoissa kuin vasta lähtöpäivänä. Tätä päivää varten tutustuin kuvauspaikkoihin etänä, kuten jo koko kevään teemaan kuului. First lookin kuvasin upean lehmuskujan keskellä ja siitä jatkettiin myös potrettien kuvaukseen.

Vihkiminen tapahtui juhlapaikalla, Etu-Koskelan tilan edustalla. Itse juhlaa siirryttiin pitämään navetan vintille. Voin sanoa, että yksi upeimpia juhlatiloja missä olen kuvannut!

Keli oli tuttu, kaunis kuin morsian. Aivan mahtavaa Suomen kesää parhammillaan. Kuvaajan näkökulmasta puolipilivinen sää on hankala. Vaikka ei pitäisi valittaa, eihän sentään satanut. Kuvia tuli ainakin useammassa eri valossa. Monipuolista? No varmasti! Lämpötila ei ollut tuona viikonloppuna hirveän paha, mutta otsani punoitti keikan jälkeen melko mukavasti. Ensi kerralla ehkä aurinkorasvaa?

Mitä parhainta onnea, Niina & Vili ❤

Cadillac 1960

Cadillac 1960

Oli koittanut kauan odotettu päivä. Nimittäin Marittan ja Markon hääpäivä. Tavattuani tämän parin ensimmäistä kertaa sain huomata heidän olevan erittäin lämminhenkisiä ja ystävällisiä ihmisiä. Löysimme pian yhteisen sävelen palavereissa ja saimmekin hyvillä mielin jäädä odottamaan itse juhlapäivää.

Heinäkuiselle lauantaille sattui kaunis ilma, kesän siihen asti lämpimin päivä. Kuinka sattuikin sopivasti! Vihkimistilaisuus tapahtui Lahden Joutjärven kirkossa, minullekin hyvin tutussa paikassa. Kirkossa oli erittäin lämminhenkinen tunnelma. Sen saimme kaikki kokea myös hikeä otsalta pyyhkiessä. Papin puheen lisäksi kuulimme musiikkiesityksen. Johanna Kurkelan Rakkauslaulu, se vaan on niin hyvä häälauluksi!

Vihkitilaisuuden päätyttyä ja ulos astellessa saimme lisää ihailtavaa. Nimittäin hääauton arvokasta virkaa toimitti vuoden`60 Cadillac. Tässä vaiheessa sanottakoon, että sulhanen on vanhojen autojen harrastaja ja juuri tämä auto oli hänen suuri toiveensa saada heidän häihinsä.

Matkalla juhlapaikalle poikkesimme kuvaamaan Marittaa ja Markoa Pienen Vesijärven eli ”pikku-veskun” miljööseen. En ehtinyt ottaa ensimmäistäkään kuvaa, kun eräs turisti tuli kameroineen kuvaamaan päivän paria. Sain lopulta vuoroni ja tallensin muutaman potretin upeissa puitteissa. Tämän jälkeen ajelimme (minä omalla autolla, hääpari Caddylla) Hollolan Hirveen, joka sijaitsee nimensä mukaisesti Hollolassa. Olisipa muuten ollut huikeaa istuksia se aika Cadillacin kyydissä!

Hollolan Hirvi on vuonna 1900 valmistunut vanha entisöity navetta. Se on ollut ravintolakäytössä jo viimeiset 20-vuotta. En ollut kuvannut siellä aiemmin. Kävin tosin tutustumassa tiloihin jo edellisviikolla viimeisen palaverin yhteydessä. Nyt paikalle päästessäni kiirehdin ottamaan muutama kuvan sisältä, pöytien koristeista. Sen jälkeen taas ulos kuvaamaan alkumaljat ja onnittelut. Hääparin toiveena nappasin vielä juhlaväestä yhteiskuvan. Sisälle ravintolaan siirryttäessä juhlaväki alkoi viettämään vapaamuotoista hääjuhlaa.

Hääruoka oli Hollolan Hirven itsetekemää. Olimme tyytytyväisiä. Enemmän kuin tyytyväisiä! Eikä siinä ollut vielä kaikki. Se oli vasta alkuruoka! Sen jälkeen olikin mukava jatkaa seurustelua (ja kuvaamista). Ennen kakkukahveja oli vuorossa hääpotrettien kuvaamista, ryhmäkuvia ja muutama puhe. Puheista huomasi, ettei ne olleet pelkkää sananhelinää. Iltani hieman venähti ylitöiksi, mutta se saatiin kyllä hyvin sovittua. Olihan häävalssi saatava vielä kuvattua talteen, ja näki että sitä oli harjoiteltu! Kellon tullessa tasan ilta yhdeksän, pakkasin kamerat ja roippeet reppuun. Kiitokset ja heipat hääparille ja muulle juhlaväelle, jonka jälkeen lyhyt ajomatka kotiin Lahteen.

Mitä lämpimimmät onnittelut Maritta ja Marko!

vihkiminen (47 of 125)vihkiminen (51 of 125)vihkiminen (80 of 125)vihkiminen (110 of 125)IMG_6193_1

Hausjärven kirkko ja Lepolan talo

Hausjärven kirkko ja Lepolan talo

Pidin hääkuvauksista hieman kesälomaa, vaikka ediointeja riitti aina heinäkuulle saakka. Pöydän tyhjennyttyä kuvista suuntasin siis jälleen kuvaamaan häitä, tällä kertaa Hausjärvelle ja ihan koko päiväksi. Tälle päivälle tilattu aurinkoinen keli saapui myös perille, joten senkin puolesta oli onnistunut päivä.

Sovimme hääparin kanssa että aloitamme First Look -kuvilla Lepolan talon miljöössä paria tuntia ennen vihkimistä. Se hetki oli erittäin tunteikas. Kuvaajakin meinasi hieman herkistyä, onneksi kuitenkin sain piilotella kamerani takana. Aivan huippua, että sain olla ikuistamassa Katrin ja Teemun ensikohtaamista heidän suurena päivänään! Siitä jatkoimme kuvaamaan potretteja muutamassa paikassa ja kirkolle mentäessä vielä muutama kuva. Vihkiminen tapahtui vanhassa Hausjärven kirkossa. Tunteikasta oli vihkimisenkin aikana, kahdesta lauluesityksestä puhumattakaan. Perinteinteisen häämarssin säestämänä hääpari asteli ulos kirkosta, miekkakujan läpi aina kohti hevosvankkuria. Kerrassaan upea tapa siirtyä juhlapaikalle, Lepolan talolle.

Nämä häät todentotta olivat sotilashäät, ja sen henkisenä ne jatkuivat vihkimisestä juhlan loppuun saakka. Pidän suuressa arvossa Suomen Puolustusvoimia, joten hyviäkin muistoja tuli mieleen sotilas-bestmanin toimiessa seremoniamestarina. Jämäkkää toimintaa myös muiltakin paikalla olleilta ammattisotilailta. Kuvasin hääohjelman lisäksi vielä potretteja muutamaan otteeseen juhlan lomassa sekä tietenkin Katrin ja Teemun upean häävalssin, johon oli panostettu hienosti.

Päivä meni nopeasti, heitimme hyvästit ja aloitin kotimatkan upeassa kesäillassa, auringon paistessa vielä melko korkealla.

Vielä kerran onnea Katri ja Teemu!