Blogi

Cadillac 1960

Oli koittanut kauan odotettu päivä. Nimittäin Marittan ja Markon hääpäivä. Tavattuani tämän parin ensimmäistä kertaa sain huomata heidän olevan erittäin lämminhenkisiä ja ystävällisiä ihmisiä. Löysimme pian yhteisen sävelen palavereissa ja saimmekin hyvillä mielin jäädä odottamaan itse juhlapäivää.

Heinäkuiselle lauantaille sattui kaunis ilma, kesän siihen asti lämpimin päivä. Kuinka sattuikin sopivasti! Vihkimistilaisuus tapahtui Lahden Joutjärven kirkossa, minullekin hyvin tutussa paikassa. Kirkossa oli erittäin lämminhenkinen tunnelma. Sen saimme kaikki kokea myös hikeä otsalta pyyhkiessä. Papin puheen lisäksi kuulimme musiikkiesityksen. Johanna Kurkelan Rakkauslaulu, se vaan on niin hyvä häälauluksi!

Vihkitilaisuuden päätyttyä ja ulos astellessa saimme lisää ihailtavaa. Nimittäin hääauton arvokasta virkaa toimitti vuoden`60 Cadillac. Tässä vaiheessa sanottakoon, että sulhanen on vanhojen autojen harrastaja ja juuri tämä auto oli hänen suuri toiveensa saada heidän häihinsä.

Matkalla juhlapaikalle poikkesimme kuvaamaan Marittaa ja Markoa Pienen Vesijärven eli ”pikku-veskun” miljööseen. En ehtinyt ottaa ensimmäistäkään kuvaa, kun eräs turisti tuli kameroineen kuvaamaan päivän paria. Sain lopulta vuoroni ja tallensin muutaman potretin upeissa puitteissa. Tämän jälkeen ajelimme (minä omalla autolla, hääpari Caddylla) Hollolan Hirveen, joka sijaitsee nimensä mukaisesti Hollolassa. Olisipa muuten ollut huikeaa istuksia se aika Cadillacin kyydissä!

Hollolan Hirvi on vuonna 1900 valmistunut vanha entisöity navetta. Se on ollut ravintolakäytössä jo viimeiset 20-vuotta. En ollut kuvannut siellä aiemmin. Kävin tosin tutustumassa tiloihin jo edellisviikolla viimeisen palaverin yhteydessä. Nyt paikalle päästessäni kiirehdin ottamaan muutama kuvan sisältä, pöytien koristeista. Sen jälkeen taas ulos kuvaamaan alkumaljat ja onnittelut. Hääparin toiveena nappasin vielä juhlaväestä yhteiskuvan. Sisälle ravintolaan siirryttäessä juhlaväki alkoi viettämään vapaamuotoista hääjuhlaa.

Hääruoka oli Hollolan Hirven itsetekemää. Olimme tyytytyväisiä. Enemmän kuin tyytyväisiä! Eikä siinä ollut vielä kaikki. Se oli vasta alkuruoka! Sen jälkeen olikin mukava jatkaa seurustelua (ja kuvaamista). Ennen kakkukahveja oli vuorossa hääpotrettien kuvaamista, ryhmäkuvia ja muutama puhe. Puheista huomasi, ettei ne olleet pelkkää sananhelinää. Iltani hieman venähti ylitöiksi, mutta se saatiin kyllä hyvin sovittua. Olihan häävalssi saatava vielä kuvattua talteen, ja näki että sitä oli harjoiteltu! Kellon tullessa tasan ilta yhdeksän, pakkasin kamerat ja roippeet reppuun. Kiitokset ja heipat hääparille ja muulle juhlaväelle, jonka jälkeen lyhyt ajomatka kotiin Lahteen.

Mitä lämpimimmät onnittelut Maritta ja Marko!

vihkiminen (47 of 125)vihkiminen (51 of 125)vihkiminen (80 of 125)vihkiminen (110 of 125)IMG_6193_1

Hausjärven kirkko ja Lepolan talo

Pidin hääkuvauksista hieman kesälomaa, vaikka ediointeja riitti aina heinäkuulle saakka. Pöydän tyhjennyttyä kuvista suuntasin siis jälleen kuvaamaan häitä, tällä kertaa Hausjärvelle ja ihan koko päiväksi. Tälle päivälle tilattu aurinkoinen keli saapui myös perille, joten senkin puolesta oli onnistunut päivä.

Sovimme hääparin kanssa että aloitamme First Look -kuvilla Lepolan talon miljöössä paria tuntia ennen vihkimistä. Se hetki oli erittäin tunteikas. Kuvaajakin meinasi hieman herkistyä, onneksi kuitenkin sain piilotella kamerani takana. Aivan huippua, että sain olla ikuistamassa Katrin ja Teemun ensikohtaamista heidän suurena päivänään! Siitä jatkoimme kuvaamaan potretteja muutamassa paikassa ja kirkolle mentäessä vielä muutama kuva. Vihkiminen tapahtui vanhassa Hausjärven kirkossa. Tunteikasta oli vihkimisenkin aikana, kahdesta lauluesityksestä puhumattakaan. Perinteinteisen häämarssin säestämänä hääpari asteli ulos kirkosta, miekkakujan läpi aina kohti hevosvankkuria. Kerrassaan upea tapa siirtyä juhlapaikalle, Lepolan talolle.

Nämä häät todentotta olivat sotilashäät, ja sen henkisenä ne jatkuivat vihkimisestä juhlan loppuun saakka. Pidän suuressa arvossa Suomen Puolustusvoimia, joten hyviäkin muistoja tuli mieleen sotilas-bestmanin toimiessa seremoniamestarina. Jämäkkää toimintaa myös muiltakin paikalla olleilta ammattisotilailta. Kuvasin hääohjelman lisäksi vielä potretteja muutamaan otteeseen juhlan lomassa sekä tietenkin Katrin ja Teemun upean häävalssin, johon oli panostettu hienosti.

Päivä meni nopeasti, heitimme hyvästit ja aloitin kotimatkan upeassa kesäillassa, auringon paistessa vielä melko korkealla.

Vielä kerran onnea Katri ja Teemu!

Krouvin Lava

Seuraava hääkuvaukseni sijoittui suomalaiseen maalaismaisemaan, todelliseen kesänviettopaikkaan. Krouvin Lavan tansseissa jos missä saa vanhan kunnon kesämeininkiä. Paikka huokui tunnelmaa vaikkei nyt ollutkaan varsinaista tanssitapahtumaa. Tanssiaskelia kyllä jossain määrin otettiin hääparin johdolla.Ennen illan rientoja toimitettiin avioliiton siunaus samaisessa paikassa, lammen rannalla. Siinä kun odottelin ensimmäisenä pelipaikalla juhlaväen saapumista, paikalle lensi joutsenpariskunta. Ne laskeutuivat komeasti laulaen lampeen. Symboliikka oli miltei täydellinen. Aivan elokuvamaisesti linnut eivät kuitenkaan tulleet siunauspaikan viereen vaan ne uiskentelivat vastarannalle. Sää oli vähän kolea, pilvinen, muttei onneksi sateinen. Alkoihan sieltä juhlaväkikin valua paikalle seurakseni ja sainkin sitä myötä muutakin tekemistä kuin bongata joutsenia. Kuvasin saapuvia vieraita siihen saakka kunnes hääpari tuotiin kaikkien ihailtavaksi asiaan kuuluvalla menopelillä – vanhan ajan Valmetilla. Istuimena oli heinäpaali. Yksi mieleenpainuvimmista vihkimisistä varmasti minulle.Vihkimisen/siunaamisen jälkeen siirryimme sisälle juhlapaikkaan, Krouvin Lavalle. Tilaa tässä paikassa on hulppeasti, joten työskentely oli mukavaa. Hääparia kuvasin hieman jo ennen ruokailua, mutta enimmät kuvat otettiin sitten vatsat täynnä. Sain nauraakin mojovasti, sen verran huumorin kukka lensi kaasojen ja bestmanien liittyessä seuraamme. Hääparia on siunattu useilla huippuystävillä!Kesken potrettikuvausten paikalle ajeli myös Mr DJ, joten pian pääsimmekin kuuntelemaan ikivihreitä, toivekappaleita sekä tietenkin katsomaan häätanssin. Eräänlaisena ohjelmanumerona kuvaan melkolailla joka häissä ryhmäkuvia, jonka koen olevan hääpareille erittäin tärkeä asia. Sitä varten paikalla olenkin että kuvaan, mutta näissä hetkissä erityisesti näkee miksi minut on paikalle haluttu.

Minulla olikin sovittu kuvausaika täynnä, heti virallisen ohjelmiston päättymisen jälkeen, joten tutusti kamerat ja salamat kasaan. Hyvästit hääparille ja muutamalle muulle illan aikana tutuksi tulleelle. Alle tunnin ajelu kotiin valoisassa kesäillassa. Hienoa aikaa!

Onnea Heidi ja Tatu!